Perhevapaiden jakaminen hyödyttää lasta ja kaventaa sukupuolten eläke-eroja

Päivitetty: kesä 18

Perhevapaista aiheutuvat työurakatkot vaikuttavat merkittävästi naisten työuriin ja niistä karttuvaan eläkkeeseen. Vaikka naiset ja miehet osallistuvat työelämään lähes yhtä aktiivisesti, naiset kantavat edelleen päävastuun pienten lasten hoidosta. Perhevapaita pitävät edelleen pääosin äidit, vaikka nykyinen perhevapaajärjestelmä mahdollistaa vapaiden tasaisen jakamisen vanhempien kesken.

Vuonna 2019 äidit käyttivät lähes 90 prosenttia vanhempainpäivärahapäivistä. Kotihoidontuen käytössä naisten osuus oli vielä suurempi ja tuen saajista vain 7,5 prosenttia oli miehiä. Vaikka lastenvaunuja työntävät isät eivät ole enää niin harvinainen näky katukuvassa, sama ei valitettavasti ole vielä nähtävissä perhevapaiden käytössä. Isien kannustaminen perhevapaiden käyttöön onkin ollut viime vuosien keskeinen tavoite perhevapaajärjestelmien uudistuksissa.

Harva tulee ajatelleeksi, että perhevapailla on vaikutusta myös eläkkeeseen. Eläkettä on kertynyt vuoden 2005 eläkeuudistuksen myötä äitiys-, isyys- ja vanhempainrahakausien ajoilta päivärahan perusteena olevan ansion mukaan sekä kotihoidon tuen ajalta kiinteän euromäärän mukaan. Eläkettä karttuu perhevapaiden aikana myös niille henkilöille, joilla ei ole työsuhdetta kuten opiskelijat ja työttömät sekä sairauspäivä- tai kuntoutusrahaa saavat.

Myönteistä on se, että eläkettä kertyy ansiosidonnaisen perhevapaan ajalta samaan tapaan kuin työssäkin. Eläkkeen karttumisen peruste kuitenkin muuttuu siirryttäessä hoitovapaalle. Kotihoidon tuen ajalta eläkettä kertyy kiinteän euromäärän mukaan, jolloin eläkekarttuma on huomattavasti pienempi kuin niillä, jotka saavat ansiosidonnaista päivärahaa. Se, kuinka suuren loven perhevapaa eläkekarttumaan aiheuttaa, riippuu lasten lukumäärästä ja siitä, miten pitkään vain toinen vanhempi lastaan kotona hoitaa.

Perhevapaiden epätasainen jakautuminen eriarvoistaa naisten ja miesten työuria ja perhevapaista johtuvat pitkät työurakatkokset heikentävät osaltaan myös naisten ansiokehitystä sekä lopulta myös tulevaa eläkettä.

Perhevapaiden käyttöä pohdittaessa olisikin hyvä huomioida perheen tulotasoon liittyvien hetkellisten vaikutusten lisäksi myös pitkäaikaisemmat vaikutukset kummankin vanhemman ansio- ja työurakehitykseen ja eläkkeeseen. Erityisesti naisten palkka- ja työurakehityksen kannalta äitien nopeampi paluu perhevapailta työelämään olisi kannatettavaa.

Perhevapaiden tasaisemmasta jakamisesta on myös muuta hyötyä. Sillä lisätään vanhempien yhteistä vastuuta lapsista ja vahvistetaan erityisesti isän ja lasten suhdetta. Kun perhevapaita jaetaan, kumpikin vanhempi saa mahdollisuuden työuran ja perheen yhdistämiseen.

Taina Riski

Kirjoittaja on sosiaali- ja terveysministeriön koordinoiman Sukupuolten eläke-erot –hankkeen projektipäällikkö
















Sukupuolten eläke-erot -hankkeessa on tuotettu tietoa perhevapaan vaikutuksesta eläkkeeseen. Käy katsomassa video ja arvioi puolisosi kanssa tulevan perhevapaan vaikutus eläkkeeseen laskurilla. Osallistu myös perhevapaita ja eläkettä koskevaan kyselyyn 21.6. mennessä.

Sukupuolten eläke-erot -hanke on saanut rahoitusta Euroopan unionin perusoikeus-, tasa-arvo- ja kansalaisuusohjelmasta (2014-2020).

240 katselukertaa
stm.png

© 2023 Uudenmaan ELY-keskus, Perhevapaalta työllistyminen-hanke